Olkinuoran sukuseura yhdistää Olkinuora-nimiset ja heidän sukulaisensa. Seuran tarkoituksena on ylläpitää yhteyttä sukulaisten välillä sekä vaalia suvun historiaa ja perinteitä.
Tietoa sukuseurasta
Olkinuoran sukuseura perustettiin 13.6.1982 Hämeenlinnassa, Aulangon Heikkilässä pidetyssä ensimmäisessä tapaamisessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki Olkinuora-nimiset, ja paikalle saapui noin 400 henkilöä, joista kutsua noudatti yli 200.
Perustamiskokouksessa päätettiin perustaa sukuseura, jonka tehtävänä on yhdistää eri puolilla asuvia sukulaisia sekä edistää suvun historian tutkimista ja säilyttämistä.
Olkinuoran suku ja juuret
Olkinuoran suku koostuu pääasiassa kolmesta sukuhaaraasta, jotka ovat lähtöisin luovutetun Karjalan alueelta, Antreasta ja Kaukolasta. Lisäksi sukuun kuuluvat Sakkolan ja Metsäpirtin Nuora-suvut, joiden esi-isät ovat käyttäneet Olkinuora-nimeä.
Antrean Olkinuorien tiedetään kuuluneen Äyräpään kihlakuntaan jo 1500-luvulla, ennen savolaisten uudisasukkaiden saapumista alueelle eli suvun esi-isien arvellaan olleen Kannaksen kantaväestöä, äyrämöisiä. Olkinuoria on kirjallisten tietojen mukaan asunut Viipurissa jo 1400-luvun lopulla. Perimätiedon mukaan Olkinuorat osallistuivat Antrean ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Tarinan mukaan veljekset saivat nimensä kirkonkellon nostamisesta olkisen nuoran avulla ylös tapuliin.
Lisätietoa Olkinuora- ja Nuora-suvuista löytyy Keijo Olkinuoran kokoamasta teoksesta Olkinuora ja Nuora -suvut (1998), Tuomas Salsteen sukunimi-infosivuilta sekä Sami Nuoran verkkosivuilta.
Olkinuoran suvun vaakuna
Olkinuoran suvun vaakunan on suunnitellut heraldikko Kaj Kajander, ja sen omistaa Olkinuoran sukuseura.
Vaakunassa on punaisessa kilvessä kolme kultaista, tyvestä nousevaa tähkäpäistä olkea, jotka risteävät ja palmikoituvat keskikohdassaan. Kolme olkea kuvaavat suvun kolmea päähaaraa sekä juuria, kasvua ja jatkuvuutta.